Jeeee VIHDOIN!

Meille tarjottiin kämppää! :)
Eilen käytiin katsomassa yhtä asuntoa, joka puhelimessa kuulosti aika hyvälle. :) Jännitin aivan tajuttomasti sillä lyhyellä automatkalla, kun sinne asunnolle ajoimme avaimien kanssa. Asunto oli todella valoisa ja siisti, kylpyhuone oli tosi kiva ja mikä oli aivan huippua: asunnossa on oma sauna! Ahhh! Rakastan saunomista! Olen nimittäin aikamoinen värjöttäjä ja minulla on aina kylmä. D: Olen vaan voinut haaveilla, että miten hyvältä tuntuisi mennä saunomaan vaikka talvisen heppatallipäivän jälkeen. :O
Kämpässä oli siis kokonaisuudessaan näppärä paketti. Hyvää oli paljon, mutta oli myös muutamia seikkoja, joista en niinkään pitänyt. Esimerkkinä nyt vaikka keittiön työskentelytilojen pieni määrä (toivoin uuteen asuntoon enemmän työskentelytilaa, kuin edellisessä asunnossa), sitten toinen huono seikka oli makuuhuoneen pieni koko, mutta eiköhän sinne saa survottua itsensä jotenkin... :D
Asunto on siis 60,5 neliöinen kaksio, kera oman saunan, sekä ISON parvekkeen. Kämpässä on tiettyjä kohtia, joissa olisi suunnittelija voinut vähän aikaa miettiä, ennen kuin tuhraa paperille. Esimerkiksi parvekkeen oven kohta, joka syö tilaa yhdestä nurkkauksesta niin paljon, että se vie neliöiden käyttömahdollisuuksia aika ikävästi. D: Vaikka tuossa kämpässä tosiaan on noin 12 neliötä enemmän, kuin Joensuun asunnossamme, niin silti minusta tuntuu, että menemme kyllä niin ahtaalle. D:

Päätimme kuitenkin, että otamme kämpän, sillä ei siinä ole mitään niin kamalaa, etteikö sitä sietäisi sen muutaman vuoden (ainakin). : D On sitten sentään joku asunto täälläpäin Suomea. :) Eihän noitten vuokra-asuntojen perään niin kamalan tarkka kannatakkaan edes olla, eri homma sitten, kun on oikeasti hankkimassa ikiomaa asuntoa. Elikkä tänään soitamme puhelun ja ilmoitamme, että vuokraamme tämän kämpän. :)

No mitään "jännää" en voi oikein kertoa, koska mitään arkea kummempaa ei ole juuri tapahtunut, mutta ehkä siitä arjesta sitten jonkun verran:
Elikkä tämän hevosen (jota minun olisi tarkoitus alkaa hoitaamaan)jalan ontumisen syy selvisi ja syy on epäsopiva satula, tai jokin vika satulassa. Satulaseppä käy katsomassa tilanteen tallilla (tai on käynyt). Oli alustavaa puhetta, että menen tänään käymään tallilla, mutta saa nähdä mitä tapahtuu. :P

Tiistaina poikaystäväni sisko perheineen kävi täällä ja minä, poikaystäväni, poikaystävän siskon poika ja Edy lähdettiin käymään koirapuistossa ajan tapoksi. Hämmästyin siellä kyllä totaalisesti. Olin ravannut niin monet koirapuistot (Helsinkiä myöten), enkä ollut missään kohdannut samaan aikaan muita koiria temmeltämässä ja olin alkanut jo tosissani miettimään, että missä ovat tämän seudun koiraihmiset??? Ja missä niiden koirat on??? Eikö niitä käytetä riehumassa missään??? Mutta tosiaan täältä Vantaalta löysimme kuin löysimmekin yhden puiston, joka näkyvin oli melko suosittu koiraihmisten parissa. Sinne tuli lopulta Edyn lisäksi viisi isoa koiraa ja muutamia pienten koirien puolelle sen tunnin aikana, mitä siellä nyt olimmekaan. 8) Oli kyllä niin muksaa seurata koirien keskenäistä temmellystä taas ja minä tyhmä en ottanut kameraa mukaan juuri silloin, kun niitä dogeja olisi ollut. >8(

Grillattiin tuossa yksi päivä poikaystävän kanssa, nam! Harvinaista, että poikaystävä tekee ruuan, koska minä en juuri suostu syömään hänen "kötöksiään". :'D Muutama hänen ruuanlaittonäyttönsä on riittänyt. Grillata hän osaa, joten silloin hän saa MELKEIN vapaat kädet (minä vaan laitan kaikki valmiiksi, hän vaan kärventää ne :'D).

Kelpasi minullekkin vaihteeksi vaan seurata ruuanlaittoa...


...Ja viettää "laatuaikaa" etsien itselleni sopivia kesäratsastuskenkiä...


Ja Edy ei tehnyt muuta kun oli kaunis. <3


Kyllä, olen kasvissyöjä:


Edy on NIIIIIN yksin ja hylätty ja elämä on kurjaaaa! ...Ainakin silloin, kun muut syövät jotain niin hyvän tuoksuista Edyn nenään... : D


Mutta kyllä se Edynkin odotus lopulta palkittiin. 8)


Tuosta hevostarvike- kuvastosta innottautuneena lähdimmekin etsimään ratsastuskenkiä ihan liikkeistä ja Hööksistä löysin yhden niin minun jalkoihini täydelliset ratsastuskengät. Nahka kangissä oli todella pehmeää ja kengät "joustivat/taipuivat", eivätkä tuntuneet jaloissa miltään puukengiltä. Noh, nehän ne oli pakko ostaa:


Aina saa pelätä, että löytyykö minun jalkaani sopivaa kokoa. Pirullisesti jalkani on siis 35-37, riippuu kengän mallista. Näistä kengistä oli onneksi yksi pari 36:sia. :) Kyllä nämä kengät hakkaa täysillä ne minun ihanat talviratsastus-saappaat, jotka ovat yhtä toppausta polviin asti, sekä ne jäävät "jumiin" jalustimiin, eikä niitä meinannut saada melkein koskaan irti.... : D Eli hyödyllinen ostos tuli tehtyä! : D