Edy

NIMI:Honey Melon Edy Mister "Edy"
LEMPINIMIÄ: Kehvanan kähvänä, Allisgaattori(alligaattori), Pötkylänenä, Patonkinokka, Porkkananenä, Jätkä, Poika
ROTU: Sileäkarvainen collie
VÄRI: Tricolor
SKP: Uros
SYNTYMÄAIKA: 6.11.2012

KERTOMUS KOIRAN HANKKIMISESTA:
Edy on ensimmäinen oma koirani. Itseasiassa ei meillä ole koiraa ollut koskaan silloinkaan, kun asuin vanhempieni luona. Kinusin koiraa ja unelmoin siitä niin pienestä tytöstä asti kun muistankaan, mutta vanhempani eivät koskaan katsoneet oikein mitään eläimiä hyvällä, enkä siis koskaan sitä koiraa saanut. :D
Kuitenkin olin visusti päättänyt jo pikkutyttönä, että kun minulla on mahdollisuus, niin otan kyllä heti sen oman koiran! Noh, mahdollisuus tuli vihdoin 19- vuotiaana, kun asuin poikaystäväni kanssa rivitalossa ja olimme koirasta puhuneet kovasti. Olin miettinyt itselleni sopivaa rotua ja kolmen kärkeen pääsivät boxeri, englanninspringerspaniel ja sileäkarvainen collie. Boxeri karsiutui, koska se rotu on yleisesti niin sairas ja lyhytikäinen, sekä ehkä vähän liiankin aktiivinen (pysyvät "pentuina" ihan loppuvuosiinsa saakka). Springeri karsiutui, koska en ole mikään hirveä turkki-ihminen, enkä halunnut koiralle minkäänlaista metsästysviettiä. Sitten vertasin kriteereihini sileäkarvaista collieta ja siitä löytyi kaikki mitä halusin! Koira on hyvin terve rodultaan, on koiran kokoinen, helppo turkki, pitkäikäinen, ei ole metsästysviettiä, ei ole vartiointiviettiä, fiksu rotu, lähtee varmasti mukaan juoksulenkille ja hyvä harrastuskoira. Siitäpä sitten kenneleitä katselemaan.
26.12.2012 haimme pienen koiramme Sipoosta, Honey Melon Kennelistä. Ja täytyy kyllä sanoa, että sen viisi tuntia kestävän automatkan olin kyllä niin onneni kukkuloilla, kun pitelin pientä nukkuvaa pentua auton takapenkillä ja tiesin, että se on se minun oma koirani. <3



ELÄMÄNVAIHEITA KOIRAN KANSSA:
Hampaiden kiristelyähän tämän pennun kanssa oli muutama ensimmäinen kuukausi, sillä tällä colliella olikin rotikan luonne ja oli muuten samperin kovapäinen tapaus. Sai useampaan kertaan päivässä näyttää kaapin paikan. Kyllä kaikki koirakaverit kummastelivat, että miten tämä koira oli niin kovapäinen, kuitenkin collieista sanottiin, että ovat miellyttämisen haluisia ja helppoja kouluttaa.
Kuitenkin pikkuhiljaa pennun tyhmyys alkoi väistyä ja koiralle alkoi tulla jonkunasteista järkeä päähän, seä opit alkoivat upota kalloon. Osasyynä voi tietysti olla se, koska itse kun päätän, että asia tehdään niinkuin minä haluan, niin se myös tehdään juurikin niin! Se on moneen kertaan todettu, että kovapäisen koiran kanssa ei pärjää, jollei ole itse kovapäisempi.
Koiran ensimmäiset puoli vuotta menivät tosiaan siinä aseman määrittelyssä ja tiettyjen käytöstapa-asioiden rutinoimisessa, sekä perusasioiden koulutuksessa. Tässä vaiheessa olin saanut kuuliaisen koiran, joka on hyvin osaava ikäisekseen, mutta kun kiukkupäälle satuttiin, niin ei muuten mitään haluttu tehdä yhteistyönä minun kanssa! Koiralla oli vielä reilusti tuota "pennun tyhmyyttä". Esimerkiksi käskyt tehtiin vasta sitten, kun koira oletti hyötyvänsä tästä jotain (esimerkiksi motivaationa piti olla AINA herkku, muuten koira varmasti jätti tekemättä ja katsoi vaan tyyliin: "Ei sulla oo mitään tarjota, en varmasti tee!").
Tästä kun mentiin taas pari kuukautta eteenpäin, niin koiralle oli tänä aikana kasvanut luonteeltaan todella HUIMASTI! Koira oli saanut järkeä päähänsä, sekä nyt sen käytöksestä saattoi nähdä kunnioituksen ja rakkauden omistajia kohtaan. Aikaisemmin pelkäsin, että pitääkö tämä koira yhtään omistajistaan, tai haluaako tämä olla meidän perheessä, koska sitä koira ei näyttänyt aiemmin laisinkaan. Tänä aikana rakkaus koiraani kohtaan on kasvanut huimasti, koska huomaan koiran luottavan minuun ja haluavan tehdä asioita minun kanssani. Koira on myös saanut luonteeseensa sitä miellyttämisenhalua, mistä ei aikaisemmin ollut tietoakaan! Minun luottamus Edyä kohtaan on myös kasvanut huimasti. Luotan siihen esimerkiksi, että koirani ei tosiaan lähde luontani pois, kun pidän sitä vapaana ihan aidattomilla alueilla ja se tulee luokseni 100% varmuudella kun sitä kutsun.
Tämä jatkuu kun koiralle tulee lisää ikää. :)
Edy on noin 1½- vuotias. Koira on käynyt ensimmäisen kerran elämässään sairauden vuoksi eläinlääkärissä, sekä saanut nenäänsä ensimmäiset taisteluarpensa. Luonteeltaan Edy on alkanut aikuistumaan huimasti. Luotan tähän koiraan ja koira luottaa minuun. Pystyn pitämään Edyn lenkillä vierelläni vapaana, ilman että se lähtisi sivulta vastaantulevien ihmisten luokse. Edyllä tuntuu olevan voimakas laumavaisto, elikkä se haluaa pysyä tiukasti oman laumansa/laumalaistensa luona, eikä siksi vapaana ollessaan edes yritä lähteä luonta pois. :) Vastoin kaikkia odotuksia, poika tipautti myös toisen pallinsa alas, vaikka oltiin jo 100% varmoja siitä, että se jää ylös. Hassua, sillä olimme kaavailleet, että joulun jälkeen Edy leikkuutetaan, kai se palli sitä niin kovasti säikähti, että tipahti joulun aikoihin alas. :D



SUUNNITELMIA EDYLLE:
- Minua kiinnostaisi opettaa Edy juoksemaan pyörän vierellä ja opettaa vetämään jotain. Olen katsellut tilaustyönä tehtäviä x-back- valjaita, sellaiset tulee varmaan jossain välin hommattua.
- Edyn myöhään laskeutuneen kiveksen ansiosta, voimme alkaa uudelleen miettiä jopa virallisia näyttelyitä. Koira ei ole kuitenkaan käynyt mätsäreissä suunnilleen vuoteen, joten niistä pitää nähtävästi aloittaa taas. :D

MATCH SHOW TULOKSIA:

27.4 Kontiolahti / Sijoitus: pentuluokassa sininauhallisten neljäs, isojen koirien luokassa punanauhallisten neljäs.

28.4 Liperi / Sijoitus: pentuluokassa punanauhallisten kolmas.

07.05 Hammaslahti / Sijoitus: Sininauhallisten toinen.

19.05 Joensuu / Sijoitus: Sininauhallisten ensimmäinen, sinisten BIS kolmas.

21.05 Joensuu / Sijoitus: Sininen nauha, ei sijoitusta.



Näin pieni pötkylä tämä poika oli, kun sen haimme meille kotiin: