Suunta kohti terveellisempää elämää

Heij jälleen! :) Olen tässä viimeaikoina alkanut miettimään terveyttä ja hyvinvointia enemmän ja enemmän. Olen myös miettinyt omia syömistäni, mikä ei todellakaan ole mitään esimerkillistä... :D Päivien ruokailut saattoivat mennä niin, että söin kerran päivässä ja sillon enemmän kerralla, muuten pitkin päivää napostelin jotain pientä. Tämän takia olen sitten aina väsynyt, eikä ole energiaa tehdä juuri mitään ja olo on lähes kokoajan kuin olisi flunssa iskemässä. Tätä väsymystä yritin sitten siirtää energiajuomilla, jes!

Olen ollut aina hyvin huono huolehtimaan itsestäni, vaikka eläimilleni pitää olla lähestulkoon sitä parasta ja niillä on aina oltava säännöllinen ruoka ja kaikki saatavilla. Olen halunnut aina, että eläimeni näyttävät mahdollisimman hyviltä ja terveiltä... Mutta miksi en tätä ole osannut soveltaa itseeni? : D Olen ruokkinut itseäni suoraan sanottuna ties millä paskalla ja liikkunut aivan liian vähän!

Joten, kaiken mietinnän jälkeen... Miksen tekisi asialle jotain? Niin. Hauskaa, että kaupoissa yleensä se kaikkein rasvaisin ja "paskin" ruoka on sitä kaikkein halvinta ja sitä on helppo niin ollen myös ostaa. Tämä terveysruoka tulee taas yllättävän kalliiksi sen rinnalla.

Olen nyt kuitenkin päättänyt, että haluan alkaa huolehtimaan myös itsestäni, niinkuin huolehdin lemmikseistäni. Olen muuttanut ruokavaliotani täysin. Pyrin syömään nykyään pieniä annoksia noin parin tunnin välein ja juomaan vettä paljon päivässä. :) Olen myös alkanut käymään Edyn kanssa joka päivä tiettyä noin 4 km lenkkiä ripeästi kävellen, tai osittain hölkäten. Jokaisella lenkillä kaloreita on kulunut noin 330. Treenaan myös kotona jalkoja ja käsiä, sekä olen muuttanut ruokavalion terveellisempään suuntaan.

Kunhan minulla on ylimääräistä rahaa, hommaan salikortin. :) Olen löytänyt tästä läheltä tosi kivan tuntuisen kuntosalin, joka on VAIN NAISILLE, eli siellä ei ole ollenkaan miehiä treenaamassa. Salilla on myös mahdollisuus saada personal trainerin sinulle itselle suunnitteleman treeniohjelman. Tätä aion kyllä myös hyödyntää! Olisi jo nyt hinku sinne, mutta jostain se raha on revittävä. : D

Lauantai-aamuna oli ihan kohtuullinen sumu ulkona lenkille lähdettäessä:



Lenkki on oikein näppärä ja mukavasti asuinalueesta huolimatta luonnonhelmassa. :) Koko lenkin aikana, juuri missään ei näy asutusta ja metsälenkin pohjana on hyväkuntoinen hiekkatie. :)


Hyvänä pienenä ateriana on mennyt viili, luumu, banaani, tai joku vastaava. Ja olo on paljon parempi, kuin esimerkiksi energiajuoman jälkeen. :D


Nam! Kanaa, salaattia ja raejuustoa!


Muutaman päivän ajan on nyt tullut syötyä itsepaistamaa lohta. :) Lohipalat paistoin niin, ett kuumalle pannulle lisäsin ripauksen suolaa ja lohet suoraan siihen. Lohelle ei tarvitse lisätä paistorasvaa, koska lohi on itsessään rasvainen kala. Kun suola oli tarttunut lohen hieman ruskistuneeseen pintaan, siirsin palat vuokaan. Päälle ripottelin vielä sitruunapippuria ja kuivattua tilliä. Sitten pistin lohet vielä hetkeksi uuniin +175 C, jotta kypsyivät mukavasti. :)


Ja nam! Hyvää oli:



Minulla on vihdoin hyvät odotukset tästä. :P Onhan sitä aikaisemminkin yritetty niin sanotusti "laihduttaa", mutta olen malttamaton ihminen ja asenteeni on ollut lähes jokaiseen asiaan "Nyt heti pakko justiinsa!". Minulla ei periaatteessa nyt ole mitään tuollaista tuntemusta, en nälkiinnytä itseäni, vaan liikun ja syön terveellistä. :P Uskon kuitenkin, että painoa tällä tavalla tulee tippumaan, enkä pistä ollenkaan pahitteeksi .:P Salille haluan mennä kiinteytymään ja jos vaikka saisin jonkunlaisia lihaksia näkyviin, niin olisi mahtia. :)
Nälkiinnyttämisellä kyllä saa niitä tuloksia nopeasti, mutta eivät ne ole pysyviä, todettu on. :D Dieetitkin ovat hetkellisiä ja niiden jälkeen usein palataan vanhoihin tapoihin ja lihotaan takaisin, ei toimi. Paras tapa olisi muuttaa koko asenne hommaan ja koko elämäntapa ruuasta lähtien, eikä se olisi vain hetkellistä, vaan jatkuvaa elämän mukana. Tähän nyt tähtään ainakin itse hyvillä mielin. :)

Olen lenkeillä opettanut Edyä myös kulkemaan nätisti sivulla niin, että hihna on kiinni lantiollani ja käteni ovat vapaana. Edy kyllä juoksee tosi kivasti vierellä hölkätessä! :) Vaikka alkuun se oli vähän sellaista, että poika koitti pomppia vasten ja "pysäyttää", kun luuli leikiksi, mutta nopeasti hoksasi homman idean. :) Ihmisten ja koirienkin ohi mennään nätisti juostessa. :)) Hyvä me!

Edy aikuistuu?

Heis! :) Käytiin muutama päivä sitten Edyn kanssa vanhalla laskettelukeskuksella heittelemässä frisbeetä ja oli kyllä tosi kivaa! :) Aivan ihanaa puuhailla jotain yhdessä poikaystävän ja koiran kanssa. Kaikilla oli kyllä kivaa, eniten varmaan Edyllä. Meni se frisbeekin siinä rytäkässä rikki. :D

Olin kyllä tosi äimistynyt Edyn käytöksestä. Se on taas ollut jonkun aikaa ihan eri koira, kun vasta vähänaikaa sitten. Liekkö sillä sitten ollut ailahtelevasti murrosikää tai jotain. Hetki sitten koira unohti korvansa vähän väliä ja ikäänkuin kokeili rajojaan. Jos hänen mielestään jossain oli kivempaa tekemistä, kuin minä, korvat unohtui samantien.
Tuolla frisbeetä heitellessä olin äimistynyt, koska edyä pidimme vapaana ja ohi kulki kokoajan muita ihmisiä ja koiria. Edy ei yrittänytkään juosta näiden luokse, vilkaisi vain ja sitten taas katsoi minua. Olin kyllä ylpeä pojan käytöksestä! :) Ehkä sille alkaa nyt pikkuhiljaa tulemaan sitä "aikuisen koiran järkeä" päähän. :) Koira on muutenkin viimeaikoina osottanut ihmeellisen voimakasta kiintymistä meihin, tosi ihanaa. :))

Tuli otettua myös paikalla rakennekuva noin 10 ½ kk. :)


Muutama poseeraus:



Edy: "Mää keskityn..."



Nyt läks!


Hiihiii!



Huti män!


Voi kamala! :'D


Tosi kivaa, että syksy tulee. :P Olen aina tykännyt syksystä vuodenaikana, koska silloin on tosi kaunista ja se on jotenkin tosi "tunnelmallinen" vuodenaika. :) Syksyn värejä voi jo bongailla maisemista. :P



Edy kyllä tosiaan on viimeaikoina aikuistunut hurjasti niin henkisesti, kuin fyysisestikkin. :) Pojalla on alkanut tulla esiin lihaksistoa myös etuvartalossa. Aiemmin lihakset näkyivät vain takajaloissa. Nyt koirasta on tullut hyvin ryhdikkään näköinen, verrattuna pentumaiseen kuikelo-vartaloon.

Ahh, rakastan koiraani kyllä yli kaiken ja rakkaus kasvaa päivä päivältä enemmän. :) <3

Kuvakuulumisia! :)

Huhuh! Ompas aikaa vierähtänyt, lähes kuukauteen en ole tänne kirjoitellut. Ja jooh, ei tosiaan pitäisi jättää näin pitkiä välejä, sillä silloin asiaa tulee aivan liikaa yhteen tekstiin. :D Koin parhaaksi, että kuulumiset tulevat nyt suurimmaksi osaksi kuvina. :)

Ensinnäkin ostimme vihdoin ja viimein sen kovasti kaivatun pyykinpesukoneen ja mustan sellaisen! :D Hyvin pesee!


Sitten menimme hakemaan Edylle jälleen kerran ruokasäkkiä. Tätä ruokaa oli hyvin vaikea löytää yhtään mistään ja olipa tuollakin kaupassa tämä kyseinen ruoka loppuunmyynnissä. Kyselyjen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että vaihdamme Edyn ruokaa. Oikein hyvin on uusi safka uponnut pojalle!. :)


Samalta reissulta Edylle tarttui mukaan vähän hemmottelua. :D


Yksi lauantai tuli appiukko ja poikaystäväni siskon tyttö käymään. Tyttö alkuun pelkäsi Edyä, koska onhan Edy lapsen näkökulmasta suuri koira. :) Kuitenkin rohkaisin tyttöä, että komentaa sitä ja sanoo käskyt selvästi, niin se tottelee. Oli kyllä mahtava nähdä, miten Edyä pystyi tosiaan pieni tyttökin käskemään ja tämä totteli, mahtia! :)


Sitten taas otin ja törsäsin rahaa Edyyn! Olin jo jonkin aikaa miettinyt, että haluaisin ostaa pojalle säädettävän ruokakuppitelineen, koska koira on jo niin korkea, että lattiatasolta syödessään joutuu menemään kyyryyn. Ei näyttänyt kovin terveeltä ruokailuasennolta ja veikkasin, että tämän takia syödessään koira nieli ilmaa ja myös sitä mukaan kaasutteli. Noh, kävin ostamassa ja koiran syöminen näyttää jo niin paljon paremmalta, kaasuttelukin on vähentynyt, koska ruuan reitti on suorempi. :)


Sitten otettiinkin Edyn kanssa tyytyväisenä päikkäreitä. :))


Gerbiilin astutus ei ole ainakaan vielä tuottanut tulosta... Jo kolme kertaa on koitettu samalla yhdistelmällä. Nyt odotan vielä, että olisiko Valeria vihdoin pieniin päin. :P


Olimme myös yhdelle tiistaille sopineet Edyn kasvattajan kanssa tapaamisen, jotta hän saisi nähdä miten poika on kasvanut ja kuulla kuulumisia. Paikalla oli Edyn kanssa temmeltämässä suunnilleen samanikäinen narttu.
Ekassa kuvassa Edy taaempana:
Edy vasemmalla:

Sitten taas meille tuli kyläilemään ystäväni Katri. :P Tällä kertaa hän oli sen puolitoista viikkoa, eikä aika tuntunut lainkaan niin pitkältä. :D Kaikkia kivaa tekemistä keksittiin!
Lenkkeily koirankin kanssa on yllättävän mukavaa, kun on myös joku ihminen matkassa, jonka kanssa voi höpöttää koirista ummet ja lammet. :D

Kävimme myös viikonloppuna hieman viihteellä. En täälläpäin ollut vielä käynyt yhtään missään baarissa/yökerhossa.


Olin myös aikaisemmin pistänyt s-postia eräälle bostoninterrieri-kasvattajalle. Olen jo nyt miettinyt seuraavan koiran rotuvaihtoehtoja ja ajatuksena on ollut, että koira voisi olla suht. pieni, mutta ei haukkuherkkä. Pienistä koirista on yllättävän hankala löytää rotua, joka ei ole herkkä haukkumaan. Kuitenkin bostoni on yleisesti ottaen tällainen ja halusin käydä tutustumassa koiraan lähemmin rotuna. Kasvattaja antoi itsestään oikein asiallisen kuvan ja varmistui ainakin se, että jos tämän rodun valitsen seuraavaksi koiraksi, niin melko varmasti ottaisin koiran tältä kasvattajalta. :)
Paikalla oli minun kidutuksekseni vielä kaksi 10- viikkoista bostonivauvaa... :D Rakastuin!


Aikuisetkin olivat varsin hauskoja persoonia! :)


Edy ajatteli, että ei mitään bostonia tarvita, hän on niin pieni, että menee vielä "oikein hyvin" pentusänkyynsä.


Yritin kerrankin ottaa "kunnollista" yhteiskuvaa Edyn kanssa.... Eipä oikei nonnistunut. Toisessa Edy katsoo oikein nätisti, mutta valostus tekee koirasta sokean näköisen? :D



Puuh, sitten tämä kaverini lähti pois viimeviikon torstaina. Perjantaina kävimme poikaystävän kanssa Korkeasaaren kissojen yössä, mutta pakko sanoa, että tuskin tulee toista kertaa mentyä... Joo ihan hyvä idea tuo kissojen yö sinäänsä, mutta porukkaa on niin paljon, että pimeyden lisäksi näkyvyys on jatkuvasti lähestulkoon 0... En ymmärrä miksi tuo tapahtuma on vain kahtena yönä? Ongelma voisi olla ratkaistu, jos kissojen yö olisi vaikka 4 kertaa? Ehkä ihmiset jopa näkisivät jotain. Ei tarvinnut kun jonkun kärpäsen liikahtaa jossain aitauksessa, niin jo oli ihmisiä liimautuneena aitauksien sivuille niin, että et varmasti itse nähnyt vilaustakaan mistään eläimestä. Suhteellisen kalliit oli liputkin siihen nähden, miten kovan vitutuksen koko touhusta vaan sai itselleen. >:(
Noh, lauantaina olikin poikaystävän siskon nuorimmaisen mukulan syntymäpäivät ja pyörähdimme siellä. Synttäreiden jälkeen poikaystävä lähti isänsä kanssa johonkin konserttiin ja minä menin pitämään anopin kanssa tyttöjen iltaa Edy mukanani. :) Oli kyllä kivaa, akat sai pälättää niitä näitä. :DD
Sunnuntaina mentiinkin sitten Helsingin keskustaan pyörimään ja shoppailemaan. Itselle tarttui kaikkea pientä kivaa: Kengät, shokkiväriä hiuksiin, kivat sukat, hullu pupu-pehmo, kaulakoru, korviksia, yms. kaikkea pientä. Poikaystävä löysi itselleen myös kengät ja pelin xboxille. :) Käytiin myös kampissa syömässä Steak Housessa ja pakko sanoa, että oli tosi hyvää, eikä ollut edes pahan hintaista! Nam!

Tässä nyt oli tiivistetysti kaikkea, mitä tässä alle kuukaudessa on tapahtunut meidän porukan elämässä. :P Edy toivottaa vielä kaikille karvaisilla ja karvattomille mukavaa syksyn alkua! :)

Kuulumisia! :)

Heis!
En olekkaan kirjoitellut yli pariin viikkoon. :D Ollut kaikenlaista puuastelua ja itressit ovat olleet aivan muualla kuin kirjoittelussa. :D Edy myös täytti tuossa 6. päivä sen 9 kk ja painoa pojalla oli noin 24 kg ja säkä omien mittausten perusteella oli noin 60 cm. :)

Noh, ensinnäkin toissaviikolla näin erästä tyttöä ja hänen koiraansa, joihin olin tutustunut koirat.com:issa. Olin sinne laittanut hakemuksen, että kaipailisin kaveria, koska tosiaan en täältä tunne ketään muuton jälkeen ja olisi ihan hauska tutustua ihmisiin. :D Hänellä oli 11 kuukauden ikäinen novascotiannoutaja neitonen ja Edy tuli tämän kanssa tosi hyvin juttuun. :)


Edy tarkkailee valppaana tulisko puistoon muita koiria. :D


Hitsi kun ei pitäis jättää kirjoittamisten väliin paria viikkoa, kun sitten on hankala muistella, että mitä oikeen on tapahtunut. :'D Ei varmaan sitten kovin kummoisia.

Viimeviikon maanantaina eräs vanha ystävä tuli tänne meille kyläilemään noin viikoksi! :) Ja hauskaa oli! Hän lähti pois nyt sunnuntaina ja olisi minun puolesta saanut olla vaikka sen toisenkin viikon, yh.. :( Tämä kaveri sai herätettyä pidemmän aikaa kuolleena olleen piirtämisinspiraationi, hohoo! Kiitos hälle! Nyt olen tässä muutaman päivän ajan vaan piirrellyt. : D
Eli mitäkä oikein teimmekään viikon aikana. Noh, lenkkeiltiin Edyn kanssa, käytiin koirapuistossa, piirreltiin, käytiin pyörimässä Helsingissä, käytiin kirpparilla (josta löytyi taas kaikkea kivaa), jälleen kerran piirrettiin, jauhettiin kaikesta järjettömästä, missä ei ole päätä eikä häntää, taikka sitten sitä keskiosaakaan... Ja hmm! Perjantaina käytiin illasta katsomassa poikaystäväni mukana amerikkalaisia autoja ja lauantai yö meni sitten Kirkkonummi night cruisingissa. :D Tuli siinä samalla alkomahoolimaa maisteltua todella pitkästä aikaa. :'D Eli todella kivaa oli. :)

Hassua, kun tuntuu, että Edy on aiheuttanut kaikille minun läheisille kavereille/ystäville koirakuumeen... :D Jokainen on joko jo hankkinut koiranpennun, tai on sitä hankkimassa paraikaa. Muilla sitten on järjetön koirakuume. :D hahah, pahin varmaan on se, että Edy on aiheuttanut appiukolle koirakuumeen. :D




On se äidin komea pieni poika <3

Maanantaina kävin ostamassa Edylle myös valjaat, joita olin himonnut jo jonkin aikaa. :P Pidemmille lenkeille nuo valjaat on paljon paremmat kuin panta. Sekä tietysti myös kuumille säille, kun hengitys kulkee paremmin veljaissa.


Hassua on myös se, että aluksi kun käytiin tätä kämppää katsomassa, niin katsomiskertahan oli aika hirveä! :D Makuuhuone näytti todella pieneltä, siihen aikaan juuri vauva itki jossain asunnossa jatkuvasti, sekä pieni koira räksytti alakerrassa. Hissin äänet myös kaikuivat tyhjässä asunnossa todella kovaa. Kuitenkin otimme tämän asunnon.
Noh, makuuhuone ei ole enää ollenkaan pieni, kun tavarat on sinne saatu paikoilleen. :) Hissin ääniä ei enää tajua edes, kun on saatu tekstiilejä ja tavaroita paikoilleen. Vauva ei tosiaankaan itke koskaan. :'D Asunto on todella eläinystävällinen, ensimmäisenä päivänä laskimme tästä rapusta noin 7 eri koiraa (ja saattaa olla enemmänkin), ja oudointa on se, kun yksikään koira ei räksytä. :D
Sitten tämä asunto on suunniteltu todella hyvin, sillä meillä ei ole naapureiden kanssa yhteisiä seiniä kuin yksi suora makuuhuoneessa ja sekin menee napurin saunaan. :D Eli mekastaakkin melkein voisi ketään häiritsemättä.
Paras asia tässä kuitenkin on sijainti! Ikkunasta kun katsoo pihalle, vastapäätä ei ole toinen kerrostalo, mistä näkee mitä naapuri syö aamupalaksi, vaan puita ja avaraa maisemaa. :) Kun ulos menee, tarvitsee kävellä muutamakymmenen metriä ja pääsee hiekkalenkkiteiden alkuun, josta menee useita kilometrejä metsikköreittejä ja pääsee joenrantaankin, missä jotkut uittavat koiria. Aivan mahtavaa. :) Ei voi mitään, olen myyty tälle asunnolle päivä päivältä enemmän, vaikka aluksi suhtauduinkin melko kyynisesti. :D
Tällaiset näkymät iltaisin on keittiön ikkunasta ja samaan suuntaan voi katsoa saunoessaan saunan ikkunasta :) :


Sitten vielä asiaa gerbiileistä. Valeria täytti nyt 12. päivä sen puoli vuotta. Bongasin siltä kiiman eilen 19. päivä ja astutin sen Pablolla. :) Pablo on pienempi kuin veljensä, mutta sillä on kauniimpi rakenne ja värit. Valeriasta taas tulee hyvin suurikokoinen naaras ja tämäkin on rakeenteeltaan nätti. :) Nyt sitten odotellaan se 24-30 päivää, että tuleeko sieltä niitä vaalenpunaisia pikkunakkeja,vai jääkö tyhjäksi. Gerbiilien geneettisten koodien perusteella näistä poikasista tulisi musia ja mustavalkeita (black ja black pied).
Tässä Pablo vasemmalla ja Valeria oikealla:


Eli tällaista tälläkertaa! :) Nyt vaan tarkkailemaan, että pyöristyykö gerbiilineidin vatsa. :)

Kiirettä on pitänyt

Puuuh!
Nyt on ollut niin paljon tekemistä, että ei tosiaan ole kerennyt kirjoittamaan tänne! Tekstiä voi siis tulla mukava määrä... :D

Edy oli tosiaan hoidossa viime viikon torstaista viime sunnuntai-iltaan. :) Koira tuli tosi hyvin juttuun siellä olleen collien kanssa, tekivät herttaisesti kaiken yhdessä! :)
Meillä taas muutto oli melko raskas ja nopea. Ensin perjantaina lähdimme suoraan poikaystävän tultua töistä hakemaan vuokra-avainta uuteen asuntoomme. Siitä suoraan kävimme hakemassa kuorma-auton ja lähdimme ajamaan kohti Joensuuta. Matkaan meni mukavat 8 tuntia ja oltiin vasta joskus yöllä 12 aikoihin perillä. Lauantaina sitten herättiin siinä 7 aikoihin aamulla ja rankka kämpän tyhjennys ja siivous alkoi. :D Hommat oli hoidettu kolmen aikoihin ja lähdettiin suoraan ajamaan taas se 8 tuntia kohti Vantaata... :D Taas oltiin niin myöhään perillä, että itse tavaroiden roudaus uuteen asuntoon jäi sunnuntaille.
Tavarat kaikki saatu tänne asuntoon ja tosi hyvin jo suurin osa paikoillaan. Vielä olisi sitä tavaran laittoa ja tavaran ostamista jäljellä. Mutta pikkuhiljaa hyvä tulee. :P

Kun asuin ennen Joensuun rivitaloa yksiössä kerrostalossa, niin ajattelin, etten koskaan enää tahdo asua kerrostalossa, mutta nyt taas asutaan. Täytyy kyllä sanoa, että tämä kerrostalo on todella hyvä! :) Tuntui jo heti kodilta. :P Edykin tottui tosi nopeasti! Ekana aamuna se oli ainoastaan outo. Sen takajalat tärisi, koira läähätti hermostuneena, säikähti pienintäkin rasahdusta/kolahdusta ja seurasi minua kuin varjo... Mutta sitten jo samana iltana tämä olikin aivan normaali oma itsensä. :) Hissiinkin totuttiin parilla käynnillä.
Tämän talon asukkaatkin tuntuvat tosi kivoilta! Kaikki vaan toivottelivat tervetulleeksi, kun raahasimme kamojamme tänne. :D Tässä talossa asuu myös paljon koiria (ei kyllä uskoisi, kun yksikään koira ei hauku), mitä nyt ollaan laskettu erillisiä koiria tästä talosta kävelevän ulos, niin seitsemän... Mutta voi toki olla enemmänkin. :)

Kaikkea kivaa on nyt tapahtunut ja tuntuu tosiaan, että nyt elämä lähtee ihan oikeasti rullaamaan eteenpäin! :) Olen myös huomannut jo muutoksen itsessäni. Enää en ole tippaakaan stressaantunut taikka sitte nahdistunut, toisin kuin Joensuussa. Kai se uudessa tuntemattomassa kaupungissa puhtaalta pöydältä aloittaminen olikin ihan vaan hiton hyvä ratkaisu, vaikka alkuun se pelottikin. :)
Kuitenkin, vaikka kaikkea hyvää tapahtuukin, on aina pakko vastapainoksi sattua jotain pahaakin... Tämä koskaa sitä heppaa, josta PITI tulla hoitohevonen minulle. Noh, se jouduttiin tuossa 2. päivä lopettamaan äkillisten vanhuudenvaivojen vuoksi... Onneksi itse en kerennyt vielä hevoseen kiintyä, kun en kerennyt olla sen kanssa tekemisissä, mutta omistajasta varmasti tuntuu todella pahalta. :( Kyllähän se itseäkin harmittaa tosi paljon..

Olen tässä jo jonkin aikaa myös miettinyt, että tosissani haluaisin aloittaa Edyn kanssa jonkun harrastuksen, kun nyt tämä muuttokin on suurimmilta osin ohi. En vaan keksi oikein sopivaa. Agility on tosi kallista ja ryhmiin on hankala päästä, jälki ei tämän koiran kanssa onnistu, koska koira ei erkane minusta. Olen miettinyt tokoakin, pitäisi jonnekkin toko- kurssille ilmottautua luultavasti. :) Mutta myös joku "toiminnallinen" kiinnostaisi kovasti.

Tänään olikin sitten koiramaisen kiva päivä! Oltiin sovittu Edyn kahden siskon omistajan kanssa pentutapaaminen. Mentiin eräälle pellolle ja laskettiin koirat vapaaksi, niin saivat sitten telmiä keskenään! :) Kyllä hyvin huomasi nartun ja uroksen kokoeron siinä... :D Jos pienempi sisko painoi sen 16 kg, niin Edy painaa sen 23-25 kg. :'D Edystä tulee iso äijä! Joistain kuvista voi huomata hyvin naaraan ja uroksen kokoeron. :D

Siskojen huomio haussa!
























Edy muuten täyttää nyt 6. päivä 9 kk. :) Aika on mennyt hurjan nopsaan! Vastahan se koira tuli meille ja oli sellainen kolme kiloinen nyytti. : D